Perustietoa

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi oli avoin ja osallistava keskustelevan demokratian aloite, jonka kaltaista ei ole koskaan ennen tehty. Se antoi eurooppalaisille mahdollisuuden kertoa odotuksistaan ja ajatuksistaan Euroopasta. Konferenssi esitti ehdotuksia EU:n tulevien politiikkojen ohjaamiseksi.
Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio sopivat konferenssista yhteisessä julistuksessa, joka allekirjoitettiin Brysselissä 10. maaliskuuta 2021. Kolme toimielintä, joista parlamentin puhemies ja kahden muun toimielimen puheenjohtajat toimivat yhdessä konferenssin puheenjohtajina, sitoutuivat kuuntelemaan eurooppalaisia ja toimivaltansa puitteissa toteuttamaan suositusten pohjalta nopeita toimia. Konferenssi antoi päätelmänsä keväällä 2022.
Yhteispuheenjohtajien puolesta konferenssin työskentelyä valvoi johtokunta, joka koostui kolmen toimielimen tasa-arvoisista edustajista. Sen puheenjohtajuus oli yhteinen. COSACin edustajat EU:n kansallisista parlamenteista osallistuivat tarkkailijoina kaikkiin johtokunnan kokouksiin. Tarkkailijoiksi kutsuttiin myös Euroopan alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja työmarkkinaosapuolten edustajia.

Konferenssi käynnistettiin virallisesti 9. toukokuuta 2021 seremonialla Euroopan parlamentissa Strasbourgissa sen jälkeen, kun johtokunta oli hyväksynyt konferenssin työjärjestyksen. Konferenssin monikielinen digitaalinen foorumi käynnistettiin 19. huhtikuuta.
Foorumin kautta kansalaiset saattoivat jättää ehdotuksia verkossa, jakaa ideoita ja olla vuorovaikutuksessa EU:n 24 virallisella kielellä. Näitä ehdotuksia kerättiin, analysoitiin ja seurattiin koko konferenssin ajan. Foorumiin liittyen kansalaiset ja järjestöt sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset järjestivät tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Foorumista saatuja keskeisiä ideoita ja suosituksia käytettiin perustana konferenssin kahdessa muussa komponentissa, eurooppalaisessa kansalaispaneelissa ja täysistunnossa.
Kussakin neljässä eurooppalaisessa kansalaispaneelissa oli 200 satunnaisesti valittua kansalaista, jotka keskustelivat eri aiheista ja esittivät ehdotuksiaan. Paneelit edustivat EU:n väestöä maantieteellisen, sukupuoli- ja ikäjakauman sekä sosioekonomisen taustan osalta.

Konferenssin täysistunnossa keskusteltiin kansallisten ja eurooppalaisten kansalaispaneelien suosituksista sekä monikieliseltä digitaaliselta foorumilta kerätyistä kannanotoista aiheittain ryhmiteltyinä. Kun kansalaiset olivat esitelleet nämä suositukset ja niistä oli keskusteltu heidän kanssaan, täysistunto esitti ehdotuksensa konferenssin päätelmiksi johtokunnalle. Johtokunta laati mietinnön tiiviissä yhteistyössä ja täysin avoimesti täysistunnon kanssa.
Konferenssin täysistuntoon osallistui 108 edustajaa Euroopan parlamentista, 54 edustajaa neuvostosta ja kolme edustajaa komissiosta ja 108 edustajaa kansallisista parlamenteista sekä 108 kansalaista. Edustajat olivat keskenään tasavertaisia. Konferenssin täysistuntoon osallistui myös 18 edustajaa alueiden komiteasta, 18 edustajaa talous- ja sosiaalikomiteasta, kuusi valittua alueviranomaisten edustajaa ja kuusi valittua paikallisviranomaisten edustajaa, 12 työmarkkinaosapuolten edustajaa ja kahdeksan kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Konferenssin täysistunnon kokoukset, joiden puheenjohtajina toimivat johtokunnan kolme yhteispuheenjohtajaa, pidettiin Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja ne lähetettiin myös suoratoistona.

Euroopan parlamentin valtuuskunta konferenssin täysistunnossa koostui 108:sta Euroopan parlamentin jäsenestä kaikista seitsemästä poliittisesta ryhmästä ja sitoutumattomista jäsenistä. Siihen sisältyi kuusi parlamentin seitsemästä edustajasta ja tarkkailijasta konferenssin johtokunnassa. Valtuuskuntaa johti Guy Verhofstadt (Renew, Belgia). Täysistunnon 18.-19. kesäkuuta 2021 pidetystä avajaiskokouksesta lähtien valtuuskunta piti kokouksia ennen konferenssin täysistuntoja valmistellakseen parlamentin lausunnot ja muotoillakseen sen kannat.